Eilinen päivä menikin kokonaan reissun päällä, aamulla lähdettiin ja ennen puoltayöltä tultiin takas. Ensin ajeltiin parisen tuntia päätyen Seinäjoelle, jossa olin toiset pari tuntia siskon luona. Allu kulki haistellen ympäriinsä ruoanrippeitä etsien ja ei olisi millään malttanut vain olla paikallaan mielenkiintoisessa ympäristössä. Vieraitakin ehti käväistä hetkisen aikaa ja niitä vasta Allun tekikin mieli mennä haistelemaan, vaikka töissä ei paljon piittaa kävijöistä, kunhan katselee. Kai se pitää vapaa-aikana antaa ottaa rennommin. Allu ehti käydä vielä siskoni ja lasten kanssa ulkonakin.

Ruokailun jälkeen suunnattiin miehen kaverin kotipaikalle, jossa istuttiin jälleen parin tunnin verran, kunnes lähdin Allun kanssa käymään isän luona. Allun nuoruuden hyväkin ystävä, nyt 12,5-vuotias Viksu, ei ole parhaimmassa kunnossa enää. Vanhuus on vienyt kuulon eikä Viksu huomannut yhtään meidän saapumista. Huikkailin sitä koko ajan ääntä koventaen, mutta ei huutoonkaan reagoinut. Vasta viheltäminen sai sen kääntämään pääntään ja käveli meidän luo. Allu vähän nuuskaisi Viksua ja kulki vain ohi. Harmittaa, kun Allu ei ole moneen vuoteen enää huolinut Viksua leikkikaveriksi, vaan käyttäytyy lähinnä siten, kuin Viksua ei huomaisikaan. Viksu taas haluaisi leikkiä Allun kanssa lähes aina niiden tavatessa, mutta Allu vain katselee jo ihan toisiin suuntiin. Ennen niillä oli niin mukavaa yhdessä, mutta mitä harvemmin näkivät toisiaan, sitä viileämmin Allu alkoi Viksuun suhtautumaan.

Yhdeksän aikaan kipsittiin taas Allun kanssa takaisin autoon ja haettiin mieskin kyytiin kaveriltaan, kotiin päästyämme oltiinkiin kaikki niin väsyneitä, että mentiin suoraan nukkumaan. Allukaan ei edes syömässä jaksanut käydä.