Tällä viikolla harjoiteltiin taas kotosalla lenkkien lomassa esine-etsintää kolmena päivänä. Otettiin nyt metsäisemmässä maastossa, kun se tuntuu Allulle olevan vaikeampaa kuin pellolla tekeminen, vaikka lunta on molemmisa paikoissa.

Maanantai

Tieltä metsään poikkeavilla poluilla oli hyvä kohta kokeilla etsintää. (Tarkoitus ei tietenkään ole opettaa koiraa seuraamaan polkuja esineitä etsiessään, mutta lunta on niin paljon muualla, ettei meinaa liikkumaan päästä. Heti lumen vähetessä lähdetään poluilta pois.)

Käveltiin tutusti ensin se noin kymmenen metrin matka ees taas, leikitin Allua patukalla, Allu jäi istumaan ja kävin viemässä patukan ja lunta päälle. Allu lähti ja pysähtyi esineen kohdalle, mutta tarvitsi kannustusta ottaakseen sen.

Toinen "esinejälki" oli tien toisella puolella olevalla polulla, kaikki valmistelut tehtiin samoin kuin ensimmäiselläkin. Allu lähti innolla, mutta ei huomannut esinettä vaan jäi vähän palloilemaan, että missäs se etsittävä nyt onkaan. Kutsuin takaisin päin ja tullessaan Allu haistoi patukan lumen alta ja nappas mukaan.

Kolmannella etsinnällä (tehty samoin kuin aiemmat) pysähtyi esineen kohdalle ja kannustuksella otti sen esiin ja toi mulle.

Selvästi on jotenkin hankalampaa tämä etsintä metsässä kuin pellolla, vaikka omaan silmään se nyt on ihan sama kummassa maastossa se tapahtuu, kun lumessa on molemmat. Onko se sitten metsässä se, ettei ole puhdasta tasamaata vaan kaikkea kasvillisuutta vai mikähän. Täytyy jatkossakin vain metsässä harjoitella.

Tiistai

Lelu unohtui lenkille lähtiessä kotiin, joten otettiin kotona yksi umpihankietsintä, jonka Allu suoritti hyvin:lähti vauhdilla, löysi patukan heti ja toi takaisin vauhdilla, tai niin vauhdilla kuin umpihangessa nyt voi liikkua.

Keskiviikko

Metsässä oli jotkut kulkeneet lumikengillä ja käytiin Allun kanssa niitä jälkiä pitkin käpsyttelemässä ja otettiin myös esine-etsinnät niitä pitkin. Hiihtoladulla oli äänekkäitä koululaisia liikuntatunnillaan, joten saatiin häiriötäkin, mutta Allu keskittyi vain meidän omaan juttuun. Kolme peräkkäistä toistoa tehtiin taas patukan kanssa ja Allu oli ihan ok.

Sunnuntai

Tuli tällekin päivälle inspis, joten harjoiteltiin siis vielä neljännekin kerran tälle viikolle. Patukka oli märkä eiliseltä (unohtunut kassiin), joten otin pallon, vaikka pallo onkin vähän huono, kun sillä ei voi leikittää siten kuin tässä haluaisin. Umpihankitreeniä oli pallon haut ja suojalumi raskasta, joka oikein imaisi pallon hankeen kiinni ja Allulla oli vaikeuksia löytää pallo ja vielä saada se lumen alta itselleen. Ei toiste tarvitse enää noin suuressa lumimäärässä kyllä harjoitella, oli ihan liian hankalaa Allulle, jonka kanssa vasta harjoitellaan intoa esineen etsimiseen.

Nyt en enää kulkenut Allun kanssa edes takas jälkiä, joihin lelu piilotetaan, vaan suoraan leikityksen jälkeen kävin pallon viemässä, tuleehan siinäkin ne jäljet siihen. Ensimmäisellä etsinnällä jätin pallon ihan lähelle ja Allu meni ohi. Kutsuin takaisin ja toisella lähetyksellä huomasi, missä pallo on. Toisella etsinnällä Allu ilmeisesti ekalla kerralla kyllä huomasi pallon sijainnin, kun haisteli siltä kohden, jatkoi kuitenkin matkaansa. Kaksi kertaa kutsuin takaisin ja sitten viimein Allu jäi pallon kohdalle. Kolmannella Allu löysi heti pallon, mutta oli työn takana saada se suuhun. Pallo painui vain syvemmälle lumeen ja kun pallon päälläkin oli lunta näköesteenä, ei Allu saanut sitä pois ilman kaivamista.

Ensikerralla otetaan vähän helpommin, että motivaatio säilyy.