Viime viikolla jäi tokossa käynti väliin, mutta miten se tuntuu kuitenkin melkein ikuisuudelta, vaikka ei se ole kuin yksi viikko vain. Sitä edellisessä viikollahan kyllä oli ne mun ja Allun yksityiset harkat, koska ilmeisesti vesisateesta johtuen ei muita paikalle ilmestynyt. Mutta me ei Allun kanssa ollakaan sokerista...

Allu teki heti innoissaan hommia, se on hauska, miten käyttää intoilunsa toisista koirista työskentelyinnokkuuteen mun kanssa, kun niiden koirien luo ei ole mitään asiaa. Seuraamisessa oikein meinasi edistää, mutta olin vain iloinen, koska parempi innokkuus kuin jähmeys, eikä meillä ole mitkään korkeat kisatavoitteetkaan, jonka vuoksi pilkkua viilailisin. Loppuajasta jo toki vähän into vähän väheni, jolloin seurauspaikkakin siirtyi siihen oikeaan. Jättävät otin kerran molemmat, makuullemeno hyvä, seisahtuminen on vähän hidas.

Teetin Allulle paljon makaa-istu sarjaa perusasennosta, kun on ollut välillä sitä ongelmaa, ettei menekään heti maahan tai ei nouse ekasta (eikä välttämättä toisestakaan) käskystä takaisin istumaan. Ihan tarkoituksella käskytin myös niinä hetkinä, jolloin Allu katseli muualle, ei kokeissakaan voi odottaa, että koira ottaa kontaktin. Yllättävän hyvin se reagoi, vaikka katse (ja varmaan osin ajatuskin) oli välillä vähän muualla, yhden kerran ei noussut heti (jolloin pakote hihnasta (lähinnä pannan ketjun kilahti, joka jo tehosi) ja hyppäs ripeästi istumaan) ja saman yhden kerran ei mennyt maahan heti (jolloin kevyesti "tökättiin" maahan), mutta muuten teki hienosti ja ripeästi.

Luoksetulossa on ollut jonkin aikaa ongelmana, että Allu joskus nousee seisomaan, kun pitäisi istuen odottaa, että ehdin riittävän matkan päähän ja sieltä kutsun. Ei otettu sitten tällä kerralla kuin yksi remmin mittainen luoksetulo ja muuten sitä istumaan jäämistä, että muuten kuin luoksetulossa, mutta en vain kutsu koiraa vaan palaan sen viereen. Kertaakaan ei tällä kertaa noussut vaan pysyi se peppukin hyvin maassa.

Hyppy meni loistavasti! Taas ensin yhden kerran juoksusta vauhdilla yli ja sen jälkeen oikea hyppy-liike. Ei moitittavaa, oikein etevästä hyppäsi ensimmäisestä käskystä, seisahtui (palkkasin esteen yli) ja odotti aloillaan, että tulin viereen (ja palkkasin).

Paikallaolossa oli häiriötä molemmista viereisistä koirista, joiden kanssa ohjaajat touhusivat, kävivät laittamassa uudelleen makuulle ja muutakin "höpöttivät" siinä. Allu pysyi kyllä hyvin paikoillaan eikä meinannutkaan nousta, mutta toinen vierustoveri oli uusi koira ja tuoksui Allun mielestä näköjään erityisen hyvältä, kun jatkuvasti piti nokka kääntää sinne suuntaan, nuuhkuttaa ja sanoa parit "iih, iih"