Allun luonnetestissä käynnistä on jo aikaa useampi vuosi, mutta laitetaan nyt tänne Taikan tuloksien jatkoksi ja vertailun vuoksi Allunkin omasta tulokset ja testikertomus sekä selvennystä testin arvostelukohdista, jotka lainattu dogsport onlinen sivuilta. Allun käymä luonnetesti oli Lappalaiskoirat RY:n Pohjanmaan alaosaston järjestämämä Ylistarossa 30.09.2001. Tuomareina toimivat Tarmo Nieminen ja Hannu Mäki. Pisteitä Allu sai +143.

TOIMINTAKYKY (Allulla +1 kohtuullinen)

Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus". Testissä tarkkaillaan ennenkaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään

TERÄVYYS (Allulla +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)

Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressivisesti tuntemattomaan uhkaajaan.

PUOLUSTUSHALU (Allulla +1 pieni)

Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa).

TAISTELUHALU (+1 pieni)

Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun. Esimerkiksi monelle koiralle mieluisat riepotusleikit perustuvat tähän palveluskoirille tyypilliseen ominaisuuteen.

HERMORAKENNE (+1 hieman rauhaton)

Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä.

TEMPERAMENTTI (+2 kohtuullisen vilkas)

Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta.

KOVUUS (+ 3 kohtuullisen kova)

Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään.

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS (+3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)

Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.

Laukaspelottomuus Allulla oli + laukausvarma

 

Ja vertailtavaksi suomenlapinkoiran luonneihanne (Lapinkoira-lehdestä 4/2004): Tasapainoinen, älykäs, rohkea, rauhallinen tai kohtuullisen vilkas, oppimishaluinen ja varsin uskollinen. Mieleltään terve, ei hermostunut eikä levoton.

Toimintakyky: Kohtuullisen suuri.

Terävyys: Pieni, tarvitsee paljon ärsytystä ennen kuin reagoi vihamielisesti.

Puolustushalu: Kohtuullinen, hillitty.

Taistelutahto: Kohtuullinen.

Hermorakenne: Hallitsee hermonsa hyvin, tervehermoinen, suhteellisen rauhallinen.

Temperamentti: Kohtuullisen vilkas.

Kovuus: Hieman pehmeä, kohtuullisen kova.

Luoksepäästävyys: Isäntänsä läsnäollessa näyttää avoimesti luoksepäästävyytensä ja suhtautuu hyväntahtoisesti ja luottavaisesti vieraaseen ihmiseen.

 

Allun testin jälkeen olin kirjoittanut muistiin kokeen kulun, joten lisään vielä senkin tähän, jotta saa käsityksen millaisella käyttäytymisellä Allu pisteensä sai.

" Aluksi Allulta tarkastettiin tatuointi, oli kunnossa. Testi alkoi toisen tuomarin tutustuessa Alluun. Kyseli vanhako Allu on, kauanko ollut mulla, millaisessa paikassa asuu jne. Allu vain haisteli maata, kun oli aiempien koirien hajuja joka puolella. Kävi vähän katsomassa tuomaria ja ihan hyvin sen kanssa käveli, kun tuomari hetkeksi Allun otti. Nenä vaan maassa koko ajan. (Jälkihuomautus: Haisteluhan voi olla myös rauhoittavaa, epävarman koiran sijaistoimintaa, mutta Allu eli siihen aikaan vielä suuresti hajumaailmassa ja oli tavattoman kiinnostunut muista koirista ja aina nenä maassa, jos toiset koirat haisti. Tämä jatkui lähes koko testin läpi, paikka oli täynnä kiinnostavia tuoksuja.)

Sitten piti patukalla leikittää Allua. Ei Allua kiinnostanut, kun haisteli vaan maata - vähän yritti, mutta ei muuta. (Jälkihuomatus: Allu ei ennen ollut laisinkaan kiinnostunut leluilla leikkimisestä, kovalla työllä olen saanut taistelutahdon vuosien saatossa kasvamaan niin, että voi joskus innostuessaan pitää lelusta niinkin kovaa kiinni, että pystyn nostamaan koko koiran ilmaan.)

Sen jälkeen "mörölle". Vähän matkan päähän pensaasta, josta tuomari pitkällä narulla veti esiin kelkkaan tehdyn ihmishahmon. Allu ei aluksi huomannutkaan , kun taas maata haisteli, kaikki koirat kun aina olivat suht samalla kohdalla. Ihan lähelle "mörkö" ehti, ennen kuin Allu nosti päätään haistelujen lomasta ja huomasi sen. (Olisin voinut sanoa Allulle jotain, että olisi lopettanut haistelun ja huomannut mörön aiemmin, mutta oli kielletty sanomasta koiralle mitään) Sitten haukkui ja perääntyi, mutta kun "mörkö" pysähtyi, niin Allu ei enää sitä muistanutkaan, hajut vaan. Tuomari käski käydä katsomassa mörköä. Allua ei kiinnostanut, mutta kun vein ihan lähelle, niin vähän nuuskaisi.

Sitten piti lähteä kävelemään toista tuomaria kohti puolustushalun testaukseen. Jäin seisomaan paikoilleni ja tuomari lähti tulemaan kohti uhkaavana kepillä huitoen ja puhuen vihaisesti. Allu ei piitannut mitään, ennen kun tuomari tuli ihan lähelle, sitten aloitti metelin, että meidänhän kimppuun et käy. Heti kun tuomari muuttui uhkaavasta ystävälliseksi, muuttui Allukin. Tuomari talutti Allua hetken, että huomaa, muisteleeko Allu pahalla. Ei muistellut.

Sitten sidottiin Allu pienen piharakennuksen seinään kiinni ja menin itse pois Allun näköpiiristä. Toinen tuomari oli piiloutunut pensaikkoon, josta lähti tulemaan Allua kohti. Allu ei heti huomannut, haukahteli mun perään. Ei kauheasti innostunut puolustamaan itseään.

Tämän jälkeen piti mennä Allulta piiloon pimeään rakennukseen, jossa tuomari ja joku muu seisoivat. Allu päästettiin sinne, kun olin ehtinyt esteisen reitin rakennuksen perälle pöydän alle piiloon, ja sen olisi pitänyt nopeasti löytää mun luo. Se teki kuitenkin niin kun kuulemma muutkin uroksen siellä, haisteli ja litkutti narttujen hajuja (joku oli pissinyt sinne?), mutta lopulta tuli luokse. (Jälkihuomatus: Tätä kohtaa testissä mä en ymmärrä, jos koiralla ei ole muutenkaan kauhea hinku ja ikävä omistajansa perään, niin miksi se ilman kutsumista tulisi suoraan tämän luokse, kun paikalla on paljon muutakin mielenkiintoista (ihmiset, hajut jne)? Ei kuitenkaan ole toimintakyvyn puutetta, jos koira hommailee siellä muuta eikä ole moksiskaan pimeästä, vieraasta paikasta.)

Seuraava testin kohta oli taas ulkona, käveltiin ulkorakennuksen seinän viertä pitkin ja juuri ennen kulmaa joku leväytti sateenvarjon auki koiran eteen, jolloin piti heti kääntyä takaisin päin. Allu vähän hätkähti. Hetken päästä piti kiertää rakennus ympäri, Allu ei muistanutkaan sateenvarjojuttua. Rakennuksen toisella pitkällä sivulla vieritettiin rampilta räminällä peltitynnyri peräämme. Allu vähän säikähti ja narun mitan väisti, mutta kun tynnyri pysähtyi, niin vähän nuuskaisi "ai tuollanen".

Viimeisenä seistiin rakennuksen edessä ja jonkun matkan päässä laukaistiin ase. Allu käänsi päänsä äänen suuntaan, mutta ei muuten piitannut mitään, joten oli laukausvarma."