Tänään käytiin siellä toisella eläinlääkärillä, mutta näköjään nämä maksajutut on sellaisia, ettei siihen oikein kukaan osaa sanoa mitään. Verikokeet otettiin uudet, alat? (gbt) oli 184 (viimeksi 186 ja sitä ennen 116), sitten joku got 40,9 (sen kuulemma pitääkin olla alle 80) ja sitten afos? (alp) 862 (aiemmin 355). Sappihappotestin tulokset eläinlääkäri lupasi soittaa huomenna.

Kysyin, pystyykö ultralla katsoa, onko maksassa kasvaimia, mutta kuulemma pitäisi olla erikoisultra, tavallisella ei näe riittävän hyvin. Koepalaa maksasta piti turhana, kun saadulla tiedolla ei koiraa kuitenkaan voi mitenkään auttaa. Eläimille kun ei tehdä maksansiirtoja...

Ei kuitenkaan ollut niin masentava ennusteen suhteen kuin aiemmin käymämme eläinlääkäri, mutta totesi kyllä saman asia, että tietää ei voi. On hyvin koirakohtaista kuulemma kuinka kauan pärjää, voi mennä vuosi tai kolme, mutta sen näkee vasta sitten. Kysyin myös hänen mielipidettään pennun ottamisesta, että millaiseksi koira yleensä menee, jos maksa on huonona. Ruokahalu heikkenee, laihtuu ja väsyy, jotkut koirat voivat tulla äreiksi häiriön suhteen. Ei nyt suoraan sanonut, että pentu olisi huono idea, kun koirakohtaista on, jaksaako pennun touhottamista kipeänä vai ei, mutta myönsi, että rauhallisempi kaveri voisi olla parempi.

Nyt odotellaan vielä huomisia tuloksia, että miltä maksan toiminta niiden perusteella näyttää.

 

Kotiin tultuamme Allua leikitti kovasti.

Tulinko riittävän lähelle?

Palloilun jälkeen laitettiin lelut takaisin koriin.