Allullahan huomattiin 1,5 vuotta sitten vaikeuksia pissimisessä ja syyksi paljastuivat virtsakiteet, jotka ovat lääkärin mukaan ovat kuin pieniä lasinsiruja virtsassa, joten arvata saattaa, että kyseessä oli kivulias vaiva. Ensioireena Allu olikin ahdistunut yksinoloista ja raapinut ulko-oven karmia, mutta en osannut vielä silloin sitä yhdistää kipeänä olemiseen. Erikoisruokavaliolla kiteet liukenivat pois eivätkä ole tulleet takaisin ja lisäksi muutamalle päivälle Allu sai kipulääkettä. Olo normalisoitui eikä oveakaan raavittu enää.

Muutaman kuukauden kuluttua virtsakiteiden toteamisesta Allu alkoi oireilla runsaalla juomisella, jota piti ajoittain vähän rajoittaakin. Ajattelin sen ensin liittyvän ruokaan, joka laittaa koiran juomaan aiempaa enemmän, jotta virtsa olisi "ohuempaa", jolloin kiteitä ei pääse syntymään niin helposti. Myöhemmin vasta mietin juomista tarkemmin ja olisihan se alkanut heti ruuan aloittimisen jälkeen keväällä eikä vasta muutaman kuukauden päästä syksyllä/talvella.

Runsaan juomisen seurauksena luonnollisesti nestettä piti poistaakin aiempaa enemmän, joten Allu lorottelikin aiempaa pidempään. En osannut ajatella sitä huolestuttavana, kunnes vuorokauden sisään Allulta tuli kahdet pissat sisälle uloslähtötilanteissa, se ei innoissaan enää pystynyt pidättämään täyttä rakkoaan. Lääkäriin tutkimuksiin ja maksa-arvot olivat pielessä, joka aiheuttaa lisääntynyttä juomista, joten virtsakide-erikoisruokavalion tilalle maksaerikoisruoka. Allun juominen & pissiminen vähenikin muutamassa päivässä entiselleen ja on siellä pysytellytkin. Nyt ehkä juo ihan pikkasen enemmän taas, mutta ruokavalion lisäksi maksavialle ei muuta voi tehdä.

Sitten menikin melkein vuosi ihan ok, välillä käytin Allua verikokeissa nähdäkseni, ovatko maksa-arvot muuttuneet ja otatin erilaisia testejä muihinkin sairauksiin liittyen, mutta mitään ei löytynyt. Kuluneen kesän alussa rutiiniverikokeiden ohessa lääkäri ehdotti, otetaanko kilpirauhastesikin, vaikka Allulla ei siitä oireita olekaan. Testi tehtiin ja arvot olivat hieman matalalla, joten siitä lähtien Allu on syönyt lääkettä kilpirauhasen vajaatoimintaan ihan minimi-annoksella, jottei maksa rasitu. Kilpirauhasarvojen pieni mataluus tosin saattaa johtua maksaviastakin eikä sinänsä varsinaisesti välttämättä ole vajaatoimintaa, mutta eipä ainakaan lääkityksellä pääse laskemaan arvot alemmas.

Pari viikkoa sitten Allu oli jälleen ahdistuneen oloinen jäädessään yksin kotiin ja käytiin lääkärillä, joka katsoi ultralla virtsarakkoa ja näytti ärtyneeltä, joten sai siihen suojavalmistetta kuurin. Kiteitä ei virtsanäytteestä löynyt. Allun olo koheni muutamassa päivässä suojalääkityksellä ja kahden päivän kipulääkkeellä.

Lääkäri kehuu aina Allua, että miten se näyttää todella hyvinvoivalta verrattuna siihen, että on vähän monenlaista vaivaa. Kehuja saa toki myös rauhallinen käytös, kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat ongelmitta.

Lopuksi vielä yhteiskuva koirista, Allu on kerrankin iloisen näköinen Lumeksen vieressä ja että se on niin kaunis! Onhan Lumeskin söpö ja nätti, mulla Allu on niin tosi kaunis!