Allu korvasi ei ihan putkeen mennen tokon tuomalla samassa yhteydessä (Kannus 1.3) olleesta mölliagility-kisasta (tuomarina Mari Hakala) voiton kotiin. Osallistuttiin tuohon agiin ihan kokeilumielellä, Allun edelliset kisathan on vuoden 2002 joulukuulta ja sen jälkeen ei olla harjoituksissakaan menty kokonaista rataa, vain muutaman esteen sarjoja.

Meidän ongelma agilityssä on se, että Allu on aivan liian nopea. Mä en pysy sen mukana ja jos Allu pääsee liikaa mun edelle, se saattaa jatkaa vauhtia täysillä suoraan sinne minne nokka osoittaa. Tämän vuoksi meillä on kisaaminen jäänyt, vaikka ne viimeisimmätkin kisat meni hyvin (pysyin Allun mukana ja Allu mun mukana). Kisaamattomuus on aina välillä harmittanut ja sen taki nyt vihdoinkin piti käydä edes kerran vielä kokeilemassa, kuinka meillä menisi.

Startteja sai mennä 1-3 ja me Allun kanssa käytiin rata läpi kahdesti. Kun kokeilumielellä kerta oltiin, niin mulla oli nopean radan sijasta tavoitteena onnistunut rata. Varmistelin muutamassa kohtaa Allun oikeaa suorittamista ja estin vauhdin kasvamista liian hurjaksi pysäyttämällä/hidastamalla käskyillä Allua. Varmistelu tietenkin söi meidän ajasta paljon pois, mutta tärkeintä olikin se, että päästään rata kunnialla läpi.

Ensimmäisellä radalla meille tuli yliaikaa 10,88 sekuntia ja yksi ratavirhe (Allu ei mennytkään suoraan yhteen putkista). Toisella yrityksellä vauhti sai kasvaa hieman, jolloin ehdittiin just ihanneaikaan ja ilman ratavirheitäkin, nolla-tulos siis. Tuolla toisella suorituksella voitettiin ja ekallakin oltiin neljänsiä. Allu oli kyllä niin super hieno!

Hei avattaisiinko tää jo?

Joo, tällainen keksi-kongi sieltä pussukasta löytyi. Niin ja oli siellä myös noutajatalutin ja muutama purutikku (joita mun ei annettu syödä).

Tässähän menee koko ilta tätä jyystäessä.